Aleksanderplatsin ruoka oli sesongin mukaista, maukasta ja palvelu oli alun kankeuden jälkeen erinomaista. Kerrankin saimme Helsingin keskustasta laadukasta, rahan väärtiä ruokaa.
Varasimme pöydän Aleksanderplatsista perjantaille kello 20.00. Ravintola oli lähes täynnä ja tyylikkään tilan täytti puheensorina. Väestä huomasi pikkujoulusesongin alkaneen, sillä useammassa pöydässä tuntui olevan työporukoita syömässä. Ravintolan sisustus oli hienostunut ja pelkistetty, omien sanojensa mukaan mutkattoman elegantti. Himmeähkö valaistus loi ravintolaan miellyttävän tunnelman. Erityisesti silmiä miellytti Artekin klassikkovalaisimet Golden Bellit baaritiskin yllä.
Tilasimme alkuun rosé Cremantit ja jäimme pohtimaan mitä tilaisimme ruuaksi. Menu oli syyssesonkia mukaileva ja piti sisällään paljon riistaa. Yllätykseksemme vegaanisia vaihtoehtoja oli varsin vähän.
Tilasimme
Alkuun:
Tuoreita Jäämeren katkarapuja, aiolia ja sitruunaa 17€
Pekoniin käärittyä peltopyyn rintaa, portviinissä haudutettua päärynää ja osterivinokasta 18€
Pääruuan päätimme jakaa ja tilasimme
Saksanhirven sisäfileetä, bordelaise-kastiketta (joka korvattiin calvados-kastikkeella), sipulia, suppilovahveroa ja paahdettua maa-artisokkaa 39€
Pyysimme tarjoilijalta juomasuositusta tilaukseen ja hän alkoi varsin myyvästi tarjoamaan edelliseltä listalta pullollista viiniä, ja kun pyysimme suositusta laseittain myytävästä viinistä, tarjoilija näytti lähes pettyneeltä. Tilasimme kuitenkin hänen suosituksestaan lasilliset Pinot Noiria.
Alkuun pöytään tuotiin hapanjuureen leivottua leipää ja voita. Leipä on maukasta ja tuoretta. Emme odottaneet rapuannoksesta suuria, koska mielessämme pyöri Silja Linen buffeen katkaravut ja hieman kuiva paahtoleipä. Aleksanderplatsin annos kuitenkin pääsi yllättämään meidät positiivisesti. Leikattu paahtoleipä oli kuohkeaa sekä ravut olivat kuoressaan tuoreita. Maut toi yhteen sitruuna ja aavistuksen hapan aioli. Erinomainen alkuruoka.
Toinen alkuruoka oli peltopyyn rinta, joka oli annoksena ensiluokkainen. Annoksen komponentit itsessään eivät herättäneet meissä suurta ihastusta, mutta kun ne yhdisti samaan suupalaan, maku oli hurmaava. Pyyn riistamainen maku ja kastike olivat tuhti yhdistelmä, mutta makua leikkasi portviinissä haudutettu päärynä. Nam!
Pääruokaa jouduimme odottamaan varsin pitkään ja pettymykseksemme sen saavuttua pöytään, liha oli sisältä viileä. Annos maistui kuitenkin hyvältä. Kuka tahansa riistasta pitävä ymmärtää, että kyllä paistetun lihan tulee olla lämmin. Pyysimme tarjoilijan pöytään ja kerroimme asiasta. Asia otettiin hyvin vastaan ja tilanne käsiteltiin tyylikkäästi. Tarjoilija vei lihan sekä lisukkeena tulleet artisokat pois.
Toinen tarjoilija tuli pöytäämme kertomaan, että talo tarjoaisi “väli-tartarin” mielipahasta. Meillehän tämä sopi. Tartar oli hyvin perinteinen, ja se tarjottiin kanamunan, kapriksen ja suolakurkun kanssa. Klassikko ei pettänyt, vaikkakin jokin rapea suutuntuma olisi sopinut annokseen.
Kun pääruuaksi tarkoitettu hirven sisäfile saapui viimein pöytään, viinilasimme täytettiin pääruokaa varten. Liha oli mureaa ja kastike sopi riistan pariksi hyvin. Lisukkeena olevat maa-aartisokat korostivat syksyistä makua. Annoksen kruunasi läpi serviisin maistunut punaviini, joka oli keskitäyteläinen ja sopivan hapokas. Sen maku täydensi ja leikkasi raskasta riistaa.
Kaiken kaikkiaan Aleksanderplats teki meihin hyvän vaikutuksen. Ruoka oli maukasta ja menu seurasi sesonkia. Palvelu olisi voinut olla aavistuksen henkilökohtaisempaa ja ruokien alkuperistä olisi voinut kertoa enemmän. Esimerkiksi varoitus luodin haulista peltopyyannoksessa oli mielenkiintoinen kuulla ja teki annoksesta mieleenpainuvamman. Muidenkin annoksien taustoja olisi ollut kiva kuulla.
Hyvän ravintolan tunnistaa paitsi onnistumisista, mutta myös siitä, miten mahdolliset ongelmat hoidetaan. Aleksanderplats hoiti annoksen epäonnistumisen esimerkillisesti. Suosittelemme ravintolaa lämpimästi, mikäli kaipaat hyvää ruokaa aivan Helsingin keskustassa.
Yummy Score: 8,2/10
Hinta kahdelta hengeltä: 158e
Comments