Hakanimessä, vanhan Silvoplee-ravintolan tiloihin hiljattain avattu ravintola herätti runsaasti mielenkiintoa ja odotuksia jo ennen avajaisiltaansa (mm. Cityn-juttu). Niin myös meissäkin. Paikka sujahti välittömästi ravintola-exceliimme odottamaan vierailua.
Vierailimme seitsemän hengen mimmiporukalla 305:ssä parhaaseen prime timeen klo 20 lauantai-iltana. Sisustuksen ja tunnelman osalta paikka oli onnistunut erinomaisesti. Musiikki soi sopivalla voimakkuudella ja mahdollisti keskustelun pöytäseurueen kanssa. Tummat seinät, tarpeeksi himmeä valaistus, leikkisät taideteokset seinillä ja näkymä keittiöön loivat bistromaisen rennon, mutta toimivan kokonaisuuden. Valaistuksesta ja tunnelmasta puhuttaessa on pakko mainita myös söpö pikkulamppu, joka meille tuotiin pöytään ja jonka valotehoa oli mahdollista itse säätää sopivaksi. Mahtava ja mieleenpainuva liike ravintolalta.
Otimme tarjoilijan suosituksesta päivän 3-ruokalajin menun (45e), joka sisälsi:
Maa-artisokka & mäti / paahdettua maa-artisokkaa, hasselpähkinämaitoa, samettikukkaa ja mätiä
Kala & puikulaperuna / haudutettua kalaa, puikulaperunaa, grillattua lehtikaalia ja voikastike
Vohveli ja syysomena / paistettuja hapanjuurivohveleita, syysomenaa, karamellisoitua maitoa ja kardemummajäätelöä
Menun kylkeen otimme välitartarit.
Alkuruoka jäi ehkä illan pliisuimmaksi esitykseksi, vaikka hyvää olikin. Haarukan ja veitsen sijaan annos olisi kaivannut pikkulusikan, jolla olisi voinut kaapia viimeisetkin mädit kulhosta. Välitartar oli seurueemme kiistaton lempiruoka. Siinä yhdistyivät laadukas liha, erilaiset suutuntumat ja paikan oma twisti eli rapea karhunlaukka.
Pääruuaksi tarjoiltiin perinteinen kala-annos, jonka maut osuivat juuri kohdilleen ja kokonaisuus oli todella maukas. Annokseen jätetty lehtikaalin “ranka” jäi ainoaksi moitteeksi muuten hyvästä pääruuasta.
Jälkiruokana tarjoiltu vohveliannos meni suoraan jälkiruokavatsaan. Vohvelin rakenne oli sopivan rapsakka ja hieman sitkoinen. Makea, syksyinen jälkiruoka kruunasi illalliskokonaisuuden.
Yks seurueestamme söi vegaanisen menuun, jonka ruuat eivät mukailleet muun seurueen annoksia, vaan menu oli itsenäinen kokonaisuus. Kuulemma maistuva.
HS: artikkelissa paikkaa moitittiin siitä, että monista annoksista puuttui rapeutta. Tartarin kohdalla tätä ongelmaa ei ollut, mutta ainakin alku- ja pääruuan osalta voin osittain yhtyä HS:n kriitikon mielipiteeseen.
Vaikka ruoka ja tunnelma olivat kunnossa, ravintolan kehityskohteeksi voisi nostaa serviisin sujuvuuden. Meillä annosten välit venyivät melko pitkiksi. Tämä ei sinänsä haitannut, koska juttua meillä riitti. Tarjoilun loppuvaiheessa olisimme halunneet tilata vielä drinkit, mutta jälkiruuan tarjoilun jälkeen niitä tuntui mahdotonta enää saada. Ehkäpä henkilökunnalla oli kiire sulkea paikka ja päästä itse lauantain viettoon. Päädyimme jatkamaan mahat pystyssä drinkeille parin korttelin päähän Hogo-huoneeseen. (Kurkkaa meidän TikTok Hogo-huoneesta!)
Kun vierailet 305:ssä, suosittelen maistamaan ainakin cocktail-listalta paikan Signature 9 drinkkiä (inkiväärin lehti / Sencha /Tanqueray / co2), joka oli kauniin minimalistinen ja makupaletiltaan ihanan raikas. Tämä muistutti hieman lemppariani, Bull & the Firmin kurkkudrinkkiä.
Yummy score: 8/10