Brasan lihan täyteinen menu sisälsi puhtaita makuja ja suosituksesta tilattu viini täydensi näitä läpi menun. Syntymäpäivän illallisen tunnelma oli kohdillaan ja Brasa lunasti kaikki odotuksemme.
Brasa on suhteellisen uusi Olo-ravintoloiden tulokas Helsingissä. Se sijaitsee aivan Senaatintorin kupeessa Torikorttelissa. Brasan erikoisuus on avotulella paistettu ruoka ja ravintolassa onkin aavistuksen savuinen tuoksu – ei kuitenkaan häiritsevällä tavalla. Ravintolan sisustus on viimeistelty. Kynttilät ja tuoreet kukat luovat tunnelmaa, samoin kuin tummanpuiset kalusteet.
Synttärit on mulle heittämällä yksi vuoden tärkeimmistä päivistä. Tällä kertaa lähdimme viettämään syntymäpäivääni Brasaan ystäväporukalla. Teppo oli tehnyt ravintolavarauksen arki-illalle. Itseäni alkuun hieman jännitti lihapainotteinen menu, sillä olen aina ollut enemmän kevyiden kalaruokien, sekä raikkaiden ja yllättävien makuyhdistelmien ystävä. Brasa on kuitenkin ollut jo pidempään meidän “kuuluisassa” ravintolaexcelissä odottamassa vuoroaan. Lisäksi Brasasta kuulemani ylistävät arvostelut saivat minut odottamaan illalta muutakin kuin "perus pihviä". Erityisesti avotuligrilli, johon aromia antavat kuusen oksat, herätti kiinnostukseni.
Kahdeksan hengen seurueemme tilasi “Tuli” -menun, joka piti sisällään 4 ruokalajia.
Alkuun:
Uppopaistettu Kimchi
Grillattu baba ganoush -levite
Leipä
Tartar
Pääruuaksi:
Peuraa ja juuriselleriä
Jälkiruuaksi:
Kuusiparfee
(maidoton vastine) kookosjäätelö
Juomaksi tilasimme:
Alkuun: negronit, cremantit
Ruuan kanssa: Pari pulloa ranskalaista Pinot Noir -viiniä
Aluksi pöytään tuotiin tuoretta leipää, grillattua baba ganoush -levitettä ja uppopaistettua kimchiä. Pallerot, joiden kimchi oli vuoden verran hapatettua, olivat tajuttoman maukkaita. En kuitenkaan tunnistanut niistä kimchin makua tai tulisuutta. Tilaamamme cremantit sopivat mainosti alkupalojen kanssa. Hieman näiden jälkeen tuotiin tartar, joka oltiin kekseliäästi jätetty syöjän itsensä koottavaksi sinapin ja kapristen kanssa. Tartarin liha suli suussa ja oli yhtä syöjää lainaten “yksi niistä parhaista tartareista”, joita hän on Suomessa syönyt. Tämän tartarin juju piili lihassa, joka maistui niin laadukkaalta, ettei se tarvinnut rinnalleen mitään extraa.
Pääruuan kaveriksi tilasimme kaksi pullollista ranskalaista keskitäyteläistä Pinot Noir -viiniä tarjoilijan suosituksesta. Annoksena pöytään tuotiin mediumiksi paistettua peuraa, jonka päällä oli sinapinsiemeniä sekä lisukkeena juuriselleriä. Peura oli täydellisen medium kypsyydeltään ja todella pehmeä suutuntumaltaan. Sen viimeistelty maku jäi suuhun pyörimään. Lisukkeena tarjoiltiin paistettua juuriselleriä, jonka päällä oli raakaa juuriselleriä hunnutettuna sellerikastikkeella. Kieltämättä aika sellerinen, mutta kekseliäs lisuke. Tepon maidottoman pääruuan peura oli paistettu öljyssä ja lisukkeesta oli jätetty kastike pois. Annoksen peura oli harmillisesti varsin jänteistä ja tästä johtuen paikoin sitkeää.
Jälkiruuaksi tarjoiltiin kuusiparfee sakemarjojen kanssa. Annos ei ollut perinteinen makea jälkiruoka, vaan raikas ja metsäinen. Ensimmäinen haarukallinen hieman kummastutti, mutta parin maistiaisen jälkeen olin aivan koukussa. Mielestäni tämä oli ihastuttavan kevyt jälkiruoka raskaamman illalliskokemuksen jälkeen. Maidoton jälkiruoka oli (yllätys yllätys) jäätelö. Kookos ja sakeherukat toimivat yhdessä loistavasti, mutta Tepon sanoin tuntui silti erikoiselta syödä talvisessa menussa jäätelöä.
Kaiken kaikkiaan illalliskokemus jätti meille tyytyväisen fiiliksen. Ruokaa oli riittävästi (jopa viidelle nälkäiselle miehelle) ja ravintolan tunnelma oli lämmin. Erikoisuutena on myös mainittava meidän kabinettiamme reunustaaneet jännittävän makaaberit lihan ja kalan raakakypsytys (tai Dry Age) kaapit, joissa roikku erinäisiä ruhon osia. Oli ilahduttavaa, kuinka läpi menun Suomen luonto tuntui olevan nerokkaalla tavalla läsnä annoksissa. Maut pysyivät puhtaina ja raaka-aineet erottuivat jokaisessa annoksessa edukseen. Myös paikoin lisätty aasialainen ja itämainen twisti oli mieleemme. Serviisimme tarjoilija ja sommelier olivat raikkaalla tavalla persoonallisia tyyppejä, pystyen silti säilyttämään ammattimaisen otteensa. Heistä jäi hyvä mieli ja koimme itsemme tervetulleiksi Brasaan. Viimeistelimme illan pistäytymällä ravintolan omassa viihtyisässä drinkkibaarissa juomassa digestiivit.
Suosittelemme Brasaa rentoon ja vähän fiinimpään illallistamiseen. Kynttilän valossa kelpaa juhlia tai kilistää kavereiden tai treffikumppanin kanssa.
/ Pepe
Aleksanterinkatu 22
Yummy score: 8,4 / 10